Keskustelut

Utelua miesten parantumisesta

Olen seurustellut nyt vuoden miehen kanssa joka on pahoinpidellyt minua lievästi muutamia kertoja, onneksi olen myös päässyt pakoon häneltä. Asumme maalla jotenka kesällä juoksin aina jonnekin pellon reunaan piiloon,kunnes viime vklp. jouiduinkin ulos kylmään paljainjaloin jossa odotin poliiseja n. tunnin kunnes hakeuduin naapuriin turvaan. Mies on tällä hetkellä äitinsä luona majaillut siitä perjantaista asti. Nyt hän ehdottaa siis tämä mieheni, että hakeutuisimme hoitoihin siis parisuhdeterapiaan ja hän kai vielä yksilöhoitoon. Minä olen miettinyt ,että auttavatko nämä ns.hoidot näitä väkivallantekijöitä siis loppuuko se väkivalta sitten siihen kuin taikaiskusta jos tekijällä on haluja parantaa tapansa. Nämä mieheni väkivallanteot ovat tapahtuneet  hänen humalassa ollessaan muttei se mielestäni ole puolustus. Olemme uusioperhe, miehelläni ei ole omia lapsia minulla on kaksilasta aiemmasta liitosta, sekin on aiheuttanut erimielisyyksiä välillemme siis lastenkasvatus ja humala tilassaan mies on myös haukkunut näitä lapsiani minulle ja jälkeenpäin selitellyt ettei tarkoittanut mitään ja ettei oikeasti heissä ole mitään vikaa. Ja sitten on tätä henkistä kiusaamista myös ollut huorittelua ja haukkumista. Haluaisinkin tietää onko kellään kokemusta näistä lyömättömistälinjoista tai jussi ryhmistä paranevatko tämän tyyppiset tapaukset ? Täällä missä me asumme ei kyllä ole edes koko ryhmiä olemassa vain kunnallista mielenterveyspalvelua ja lähimmässä ensi-ja turvakodissa ei oikein mitään toimintaa. Minulla on vielä tunteita tätä miestäni kohtaan ja halua uskoa parempaan tulevaisuuteen, koska onhan niitä hyviäkin hetkiä ollut paljon. Ja selvänä hän on tehnyt paljonkin asioita lasteni kanssa eikä se hänen alkon otto ole sellaista joka viikkoista juomista mutta kuitenkin melkein joka kuukausi jonkun rähäkän hän saa aikaan. Eikä ole väliä ovatko lapset kotona vai ei minä itse en käytä alkoholia kovinkaan paljon.

Mut pahoinpideltiin kerran ja sen jälkeen se toinen osapuoli kävi tällaisessa jussi-ryhmässä. Ja kuukauden kuluttua se teki sen uudelleen. No kuukauden silti tapailimme vielä ja sain myöd ehdotuksen parisuhdeterapiasta jne. Mutta miksi sinä tai minä terapiaa tarvitsisimme? Ei ongelma ole siinä jota pahonpidellään. Ja mun mielestä että toinen ehdottaa tuollaista on jo aika hälyttävää.

Ehkä murto-osa miehistä voi tuollaisesta parantua... Mutta jos haluat viedä itsesi SEKÄ LAPSESI turvaan taitaa lähteminen olla varmin tapa. Se kun ei ole sun ongelma eikä sun hallittavissa millään lailla. Etsi itsellesi ihmisiä joille puhua tuosta, se ei ole synkkä salaisuus jota sinun kuuluu kantaa yksin. SInulla tosiaan ON vaihtoehtoja. Älä jää katsomaan kuinka kauheeta elämästä voi tulla...

Jaksamista!!!!!