Utelua miesten parantumisesta
Olen seurustellut nyt vuoden miehen kanssa joka on pahoinpidellyt minua lievästi muutamia kertoja, onneksi olen myös päässyt pakoon häneltä. Asumme maalla jotenka kesällä juoksin aina jonnekin pellon reunaan piiloon,kunnes viime vklp. jouiduinkin ulos kylmään paljainjaloin jossa odotin poliiseja n. tunnin kunnes hakeuduin naapuriin turvaan. Mies on tällä hetkellä äitinsä luona majaillut siitä perjantaista asti. Nyt hän ehdottaa siis tämä mieheni, että hakeutuisimme hoitoihin siis parisuhdeterapiaan ja hän kai vielä yksilöhoitoon. Minä olen miettinyt ,että auttavatko nämä ns.hoidot näitä väkivallantekijöitä siis loppuuko se väkivalta sitten siihen kuin taikaiskusta jos tekijällä on haluja parantaa tapansa. Nämä mieheni väkivallanteot ovat tapahtuneet hänen humalassa ollessaan muttei se mielestäni ole puolustus. Olemme uusioperhe, miehelläni ei ole omia lapsia minulla on kaksilasta aiemmasta liitosta, sekin on aiheuttanut erimielisyyksiä välillemme siis lastenkasvatus ja humala tilassaan mies on myös haukkunut näitä lapsiani minulle ja jälkeenpäin selitellyt ettei tarkoittanut mitään ja ettei oikeasti heissä ole mitään vikaa. Ja sitten on tätä henkistä kiusaamista myös ollut huorittelua ja haukkumista. Haluaisinkin tietää onko kellään kokemusta näistä lyömättömistälinjoista tai jussi ryhmistä paranevatko tämän tyyppiset tapaukset ? Täällä missä me asumme ei kyllä ole edes koko ryhmiä olemassa vain kunnallista mielenterveyspalvelua ja lähimmässä ensi-ja turvakodissa ei oikein mitään toimintaa. Minulla on vielä tunteita tätä miestäni kohtaan ja halua uskoa parempaan tulevaisuuteen, koska onhan niitä hyviäkin hetkiä ollut paljon. Ja selvänä hän on tehnyt paljonkin asioita lasteni kanssa eikä se hänen alkon otto ole sellaista joka viikkoista juomista mutta kuitenkin melkein joka kuukausi jonkun rähäkän hän saa aikaan. Eikä ole väliä ovatko lapset kotona vai ei minä itse en käytä alkoholia kovinkaan paljon.
Mut pahoinpideltiin kerran ja sen jälkeen se toinen osapuoli kävi tällaisessa jussi-ryhmässä. Ja kuukauden kuluttua se teki sen uudelleen. No kuukauden silti tapailimme vielä ja sain myöd ehdotuksen parisuhdeterapiasta jne. Mutta miksi sinä tai minä terapiaa tarvitsisimme? Ei ongelma ole siinä jota pahonpidellään. Ja mun mielestä että toinen ehdottaa tuollaista on jo aika hälyttävää.
Ehkä murto-osa miehistä voi tuollaisesta parantua... Mutta jos haluat viedä itsesi SEKÄ LAPSESI turvaan taitaa lähteminen olla varmin tapa. Se kun ei ole sun ongelma eikä sun hallittavissa millään lailla. Etsi itsellesi ihmisiä joille puhua tuosta, se ei ole synkkä salaisuus jota sinun kuuluu kantaa yksin. SInulla tosiaan ON vaihtoehtoja. Älä jää katsomaan kuinka kauheeta elämästä voi tulla...
Jaksamista!!!!!
Onko mies valmis ottamaan vastuun tekemisistään?
Siis pyytämään anteeksi ihan oikeasti eikä niin, että yrittää vaan saada sut takaisin.
Vai vähätteleekö hän omaa käytöstään? Hän ehkä löi mutta vain koska sinä olit ärsyttävä, sanoit väärin yms.
Parantuminen alkaa vasta silloin kun mies ihan itse sitä haluaa ja ymmärtää, että aivan riippumatta tilanteesta, hän on itse vastuussa tilanteestaan. SINÄ et voi miestä mihinkään pakottaa etkä toivomalla häntä paranna. Sen sijaan tyypillistä on se, että väkivaltaisten miesten naiset sietävät huonoa käytöstä ja ymmärtävät liian paljon. Laita mahdollisimman selvät rajat ja pidä niistä kiinni. Kun mies käyttäytyy väärin, hänen pitää itse kokea seuraukset.
Meillä tosi lievästi väkivaltainen mies on nyt käynyt läpi väkivaltaisille miehille tarkoitetun ryhmäterapian (ehdottomasti suosittelen, oli tosi hyvä), yksilöterapiaa (en välttämättä suosittele, koska yksilöterapia ymmärtää liikaa ja väkivaltainen mies juuri ei tarvitse ymmärrystä vaan rajoja käytökselle ja vastuuta käytöksestään), masennuslääkkeitä (hyvä, koska oli itse niin masentunut käytöksestään, ettei muuten olisi päässyt terapiassa eteenpäin), hypnoosia (hyvä, koska sellainen sisäinen viha laantui).
Kävimme kerran myös parisuhdeterapiassa mutta se oli huono kokemus. Sitä ei väkivaltaisille pareille suositellakaan.
Kävin myös itse yksilöterapiassa, ja sen myötä olen paljon vaativampi ja vähemmän kiltti kuin ennen. Käytöksessä on nyt vissit rajat, ja yritän pitää hyvinkin tiukkaa linjaa. Mitä enemmän vaadin, sitä paremmin mies myös käyttäytyy.
Useimmat väkivaltaiset miehet eivät ole valmiita ottamaan vastuuta omasta käytöksestään ja menevät terapiaan vain sen kerran tai pari, että kumppani luulee kaiken olevan ok. Oma mieheni oli vuoden siellä ryhmässä, pari vuotta yksiköterapiassa, kolme vuotta lääkkeillä, ja puolisen vuotta hypnoosissa.
Ja senkin jälkeen monitoroidaan koko aika tilannetta.
Ei ole oikotietä onneen ja jos mies ei ota vastuuta tekosistaan itse (eikä taida ottaa kun pakoilee äidillään), on aika vaan lähteä.
Kokemuksestani kynnys pahoinpitelylle aina pienenee. Entinen mieheni aloitti myös tekonsa humalassa, mutta pian tilanne oli ihan sama myös selvinpäin. Jos tilanne on noin paha jo vuoden seurustelun jälkeen, niin en oikein usko, että tilanne siittä parani. Ainut vaihtoehto olisi lopettaa juominen kokonaa, mutta en usko, että ongelmanne johtuvat alkoholista.
Oletko ajatellut mitä tapahtuu, jos lapset tulevatkin joku kerta väliin? Oletko valmis ottamaan riski, että mies ei humalaspäiten ymmärräkkään mitä on tekemässä? Valitettava tosi asia on, että mies joka on jo lyönyt sinua kerran tekee sen myös uudelleen. Ihania miehiä on maailma täynnä. Naista kohdellaan juuri niin huonosti, kun nainen antaa.
Väkivallan tekijän auttaminen lisää selvästi läheisten turvallisuutta kotona. Tulos käy ilmi Sosiaalikehitys Oy:n tutkimuksesta, jossa kysyttiin Ensi- ja turvakotien liiton Jussi-työstä apua hakeneiden miesten (80), heidän puolisoidensa ja työntekijöiden kokemuksia. Tulosten perusteella apua hakeneista miehistä yli 60 prosenttia lopetti fyysisen väkivallan käytön kokonaan ja lopuillakin se väheni merkittävästi. Henkisen väkivallan lopettaminen oli selvästi vaikeampaa, sillä sen käyttäjistä vain kolmannes pystyi muuttamaan tapansa.
http://www.jussityo.fi/JUSSI-ARVIOINTITUTKIMUS.pdf
Tuo kuulostaa juuri samalta mitä mun eksäni teki.Tosin viimeisimmän kerran oli selvinpäin,ja kävi koiraani käsiksi..(Käynyt ennenkin..Helsingissä asuessamme yritti kuristaa koirani hengiltä..Onneksi naapurit tulivat ja poliisit ennenkuin tapahtui se pahin.
Aina hänellä on ollut joku syy pahoinpitelemiseen,siis omien sanojensa mukaan,vaikka koskaan ei saa käydä käsiksi ihmiseen saati eläimeen oli sitten kuinka paha mieli tms tms.
Hän tosiaan ehdotti minulle samaa,että menisimme parisuhdeterapiaan,mutta uskon vakavasti,ettei se mitään auta.
Siinä tavallaan sitten se väkivallan uhrikin myöntää syyllisyytensä.
Ja tällä entiselläni on vielä sellainen tapa,että kun juo,alkaa keksimään mitä järjettömiä valheita,ja yrittää kääntää kaikkien päät minua vastaan,eli manipuloida.
Olen ollut henkisesti jo pidemmän aikaa todella uupunut ja ystävieni mukaan minusta on tullut arka...olen aina ollut hyvin sosiaalinen ja räväkkä...sitä ihmistä ei enää ole.
Mä määräsin exäni menemään mielenterveystoimistoon ja hommaamaan A-klinikalta lääkkeet mitkä estävät alkoholin vaikutuksen...söihän hän tasan 2 tablettia...mielenterveystoimistoon sanoi menevänsä vain,jos pysyn hänen kanssaan.
Ja tällä hetkellä tosiaan itse voin jo niin huonosti,että alan käymään terapiassa jotta pääsisin tällaisen ns.trauman ylitse..Voimia sinullekkin!
