Mistä apua lapsille ja nuorille Mistä apua naiselle Mistä apua miehelle Turvakodit Neuvonta









Keskustelut



> Rekisteröidy
> Unohdin salasanani?
Käyttäjänimi
Salasana


Takaisin

Ryhmät » Nainen kokijana » Minun tarina

Aloitusviesti
Kukkula
28.06.2009, 09:41

Minun tarina

Aloimme seurustella jo 16 vuotta sitten. Olen mielessäni miettinyt sitä alkua... Minulla ei voinut vähääkään kiinnostaa koko mies, vaan hän tuli päivästä toiseen luokseni, yöpyi vaikka sanoin että ei saisi. Soitteli, haki minut mukaansa kun oli esim. kuskina. Pian huomasin että seurustelemme hyvinkin tiiviisti.

Ensi kerran sain tuntea mustasukkaisuuden nahoissano kun muutimme yhteen, olimme surustelleet 2 vuotta. Annoin aina anteeksi kun mies sanoi että sitä ei olisi tapahtunut ellen vilkuilisi muita miehiä. Uskoin, olinhan aika tyttö flirttailemaan!

Saimme ensimmäisen lapsen kun olin 19 vuotta. Vielä sen kerran sain turpiini, mutta jäin, edelleen, syyllistäen itseäni tapahtuneesta.

Sen jälkeen saimme vielä 2 lasta ja huomasin pian että minua todella kytättiin. Emme käyneet juuri missään, meillä ei käynyt kukaan. Riitelimme joka kerta baarissa, kun olin vähän humalassa juttelin tietenkin ihmisetn kanssa, kun löysin rohkeutta!

Erosimme 3 vuotta sitten, voi kuinka usein yritinkään lähteä. Mutta löysin miehen joka ymmärsi minua ja sain voimaa lähteä. Siitäkö se piina alkoi, exäni soitteli minulle kuin tälle miehelle. ja kaikki 3 lastani hän sai itselleen kun osasi valehdella niin hyvin! Mies joka ei koskaan ollut tehnyt tikkuakaan lasteni hyväksi. Mies valehteli jopa niin että lapset alkoivat vihata minua.

Sitten 2n vuoden erossa olon jälkeen välimme lämpenivät, olimme todella hyvissä vleissä. Ja lapset kävivät luonani ja minä kävin heidän luonaan. Saatoimme viettää ihania iltoja perheenä. Joten minun toivomuksesta halusin yrittää vielä kerran!

Voi, olin niin rakastunut!!! Jätin jotenkin vaistomaisesti kaiken taas syrjään ja olin vain mieheni!

Sitten yhtäkkiä huomasin taas kuinka minua kytätään, lenkillä ehdin pettää, koulussa jne..

Kunnes tilanne kärjistyi toukokuussa siihen että lensin 2 kertaa yön selkään koska en voinut antaa selitystä miksi petin. (Tai mietin edes sellasta). Miten voin antaa selitystä kun olin niin päätä pahkaa rakastunut että en edes ajattellut muita.

Lähdin ulkomaille vanhimman tyttäreni kanssa ja sinne tuli viestejä.. Facebook sivuni oli täynnä inhottavia vihjailuja.

Tullesamme juhannuksena, mies oli niin ikävissään olevan näköinen että päätin yrittää vaikka ehdin ulkomailla miettiä vaikka mitä. Lähdimem mökille ja siellä sain sitten turpaani, kun en selittänyt tekojani ??!!!

Lapset näkivät kaiken.

Sen jälkeen lähdin, enkä ole miestä juurikaan nähnyt. Pikkuhiljaa teen muuttoa toiselle paikkakunnalle. Mies syyttää minua, kun en vaan voinut kertoa. Jos olisin ollut rehellinen, tätä ei olisi tapahtunut.

Olen valvonut öitä, olen miettinyt mitä hänen päässään liikkuu, miten hän saikaan normaalista "mitä kuuluu" viestistä muokattua "naidaanko" -viestin..

Huomasin vielä jälkeenpäin että hän oli laittanut puhelimeeni toiminnon että kaikki puhelut ja viestit meni hänen kauttaan....

Edelleen syytän itseäni että palasin. Mutta toisaalta sain korjattua lapsieni kanssa välit, he lähtivät aivan omasta tahdostaan minun matkaani, eikä edes meittineet jäämistä isälleen.

Mutta varmasti saan vielä taistella, mutta olen niin vahva. Mieheni mukkasi minusta todella vahvan!

 


Ilmoita asiaton
viesti


 

Vastaukset
Sonja-Julia
03.10.2009, 14:31

Hei,

 Haluaisin jälleen kerran eroon miehestäni, sillä hän ahdistaa minua.

Olen 32v ja meillä on kolme pientä lasta. Mieheni kyttää puheluitani, epäilee tai ainakin sanoo mun pettävän. Hän on tosi voimakas ja olen heikkona antanut hänelle vallan. Hän haukkuu mun ja omat sukulaiset ja kaikki ihmiset ja nytkin pyysin hänen siskonsa salaa meille tytön synttäreille. Mieheni riepottaa, ravistelee, potkii ja lyö. ehkä vain kerran kuussa.

 Harmittaa, kun Kukkula sanoit eronneesi vasta kun ns. petit eli löysit uuden. olisin varmaan samanlainen ja koen etsiväni jotain ja halveksin samalla itseäni, kun olen juonittelija miestäni kohtaan. kuten mies sanoo olen patologinen valehtelija. en pysty myöntämään hänelle mitään mitä teen vaan kaikki saa harkita tosi tarkkaan

mitä teen mikä on oikein, en tiedä



Ilmoita asiaton
viesti


 
MissSmith
28.01.2010, 16:58
Olen huomannut, että kun miehellä ei enää äo riitä kohtaamaan naista, niin sitten hakataan. Sitä perustellaan miten milloinkin. Tosi asia on, että useimmat pystyvät olla lyömättä, tuli mitä tuli!

Ilmoita asiaton
viesti


 

Takaisin
Copyrigt 2007 Ensi- ja turvakotien liitto ry. WWW-toteutus Sitefactory Oy, Powered by SiteCore.