Naisen aggressio lähisuhteissa

Vaiettu naiseus- projektin kokemuksia

”Vaiettu naiseus” –projekti on Ensi- ja turvakotien liiton kehittämishanke, jonka tarkoituksena on oppia tunnistamaan, nimeämään ja hoitamaan naisten väkivaltaa. Vuonna 2007 projektissa jatkavat Pori ja Helsinki. Viisivuotisen (2004–2008) hankkeen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.


Naisten väkivaltaisuus näkyy ensi- ja turvakotityössä

Vaiettu naiseus – projektin alussa kolmen yhdistyksen kaikilta työntekijöiltä kysyttiin, miten naisten väkivaltaisuus näkyy tai ei näy ensi- ja turvakotiyhdistyksen arkityössä.
Vastaukseksi saatiin :

- Naisten väkivalta ilmenee suhteessa lapsiin. Ilmenemismuotoja ovat uhkailu, kiinni käyminen, läimäyttely, solvaaminen ja mitätöinti. Lasta käytetään myös suhteessa mieheen manipuloinnin välineenä.

- Naisten väkivalta ilmenee suhteessa mieheen. Väkivallan ilmenemismuotoja ovat henkinen väkivalta, syyttely, manipulointi, fyysinen väkivalta ja lapsen käyttäminen aseena taistelussa.

- Naisten väkivalta ilmenee itsetuhoisuutena. Pääsääntöisesti itsetuho on viiltelyä, päihteiden käyttöä ja välinpitämättömyyttä itseä kohtaan. Myös tuhoisassa suhteessa pysymistä pidettiin itsetuhoisuutena.

- Naisten väkivalta kohdistuu myös muihin kuin nykyiseen perheeseen esimerkiksi omiin vanhempiin, sisaruksiin ja viranomaisiin.

40 % vastaajista näki, että oman väkivaltaisuuden myöntäminen on naisille miehiä vaikeampaa. Lähes yhtä moni (45 %) oli sitä mieltä, että sukupuolten välillä ei ole tässä suhteessa eroa.


Naiset väkivaltaisen perimän kantajina

Naisten väkivaltaisuus on monisuuntaista. Se ilmenee suhteessa aivan lähimpiin, mutta myös suhteessa lähisukulaisiin, viranomaisiin ja naiseen itseensä. Ilmeisesti suuri osa Vaiettu naiseus -projektin väkivaltaa käyttävistä naisasiakkaista on ylisukupolvisen väkivaltaisen perimän kantajia, traumakielellä ilmaistuna ”kompleksisesti traumatisoituneita ihmisiä”. Tästä kertoo väkivallan, itsetuhon ja päihteiden käytön kietoutuminen toisiinsa.

Oman lapsuudenhistorian ongelmalliset toimintamallit ─ itsesyytökset, turtuminen, itsensä päihteillä turruttaminen ja väkivalta ─ siirtyvät nykyhetkeen tuttuina, mutta tuhoisina selviämisen strategioina. Rakastuminen ja parisuhde ovat traumatisoituneelle haasteellista, samoin raskaus, synnytys ja vauva. Lapsen syntyminen on traumatisoituneelle naiselle usein kriisi, mutta myös mahdollisuus pysähtyä katsomaan ja muuttamaan siihenastista elämänkulkuaan.

Vauva herättää muistot

Vauva herättää naisen oman elämän itkemättömät itkut ja tarpeet, joihin ei itse aikoinaan lapsena saanut vastausta. Sitoutuminen tiiviiseen vastuuseen vauvasta voi olla joskus ylivoimaista. Vauva saa silloin ”pahantekijän kasvot”, jotka vaativuudellaan ja arvaamattomuudellaan piinaavat kuin omat vanhemmat muinoin. ”Tuo lapsi riistää minulta hengen!” parahti eräs ensikotiäiti kesken arkisen puuhastelun, kun vauva vain hieman äännähti. Vauvan herättämät tunnekuohut ovat sietämättömiä silloin, kun nainen alkaa arvaamattomasti elää menneisyyttään nykyhetkessä eli vajoaa traumatakaumaan sitä itse tajuamatta.

Naisille apua väkivallan lopettamiseen tarjoavat:

Demeter-projekti , Maria-Akatemia.
Vaiettu naiseus – projekti , Ensi-ja turvakotien liitto.

Lähdetiedot:
Referoitu artikkelista: Naisten aggressio läheisissä ihmissuhteissa. Hannele Törrönen. Vaiettu naiseus - projektipäällikkö. Ensi- ja turvakotien liitto ry.