Mustasukkaisuus

Väkivallan ja mustasukkaisuuden yhteys

Rakkauden valheellisuuksia ja luotettavuuden yrityksiä
Sairaalloisen mustasukkaisuuden tunnusmerkkejä
Väkivalta ja mustasukkaisuus
Selviytymiskeinoja
Mustasukkaisuuden alkuperän määrittelyä

 

Rakkauden valheellisuuksia ja luotettavuuden yrityksiä

Mustasukkaisuuden kokeminen on yleisempää suhteen alkuvaiheessa. Osa pääsee mustasukkaisuudesta eroon suhteen vakiinnuttua ja todettuaan kumppaninsa luotettavaksi. Mustasukkaisuus ei ole koskaan kiintymyksen mitta, vaan ainoastaan jommankumman osapuolen epävarmuuden ilmaisin.

On tavallista, että mustasukkaisuuden kohde yrittää olla hienotunteinen ja käyttäytyä suhteen alkuvaiheessa siten, ettei mustasukkaisuuteen olisi mitään aihetta. Tämä voi johtaa ihmeellisiin sopimuksiin ja rajoituksiin kodin ulkopuolisessa elämässä. Pariskunta istuu aina vierekkäin, tanssii vain kahdestaan jne. Voi olla kuitenkin niin, että mustasukkaisuus jatkuu ja mustasukkaisen vaatimukset kasvavat vähitellen aivan mahdottomiksi eikä puolison yritykset osoittaa luotettavuuttansa ole koskaan riittäviä. Yhteiselämä muuttuu sietämättömäksi, kun mustasukkainen ei pysty näkemään omaa osuuttaan tästä tilanteesta. Mustasukkainen on usein kiinnostunut enemmän siitä, että häntä rakastetaan kuin että itse rakastaisi.

Identiteetiltään vahva yksilö kestää paremmin mustasukkaisen syytöksiä, havaitsee ne ajoissa, asettaa toiselle selvät rajat - tai katkaisee suhteen huomattuaan sen mahdottomuuden. Vahvan perusturvallisuuden omaavat ihmiset pystyvät paremmin hallitsemaan mustasukkaisuuden tunteitaan. Epävarmoilla ja epäitsenäisillä ihmisillä on suurin riski käyttäytyä mustasukkaisesti. Mustasukkaisuus on usein merkki riippuvuudesta sekä ajatuksesta toisen omistamisesta. Omistava tunteenomainen suhtautuminen voi johtaa esimerkiksi mustasukkaisuuteen puolison intohimoisesta harrastuksesta, johon ei itse pääse osalliseksi.


Sairaalloisen mustasukkaisuuden tunnusmerkkejä

Sairaalloisesta mustasukkaisuudesta voidaan puhua, kun mustasukkaisuuteen sisältyy kuviteltuja uhkia, vainoharhaisia epäilyjä ja huomattavaa kiihtymystä sekä taipumus tutkia kumppania ja hänen tavaroitaan epäilyjen varmentamiseksi. Selvin ero ns. normaalin mustasukkaisuuden ja sairaalloisen mustasukkaisuuden välillä on syyllisyyden tunteen vähäisyys tai sen täydellinen puuttuminen sairaalloisesti mustasukkaiselta. Tähän käyttäytymiseen liittyy partnerin vihamielinen syyttely ja jatkuva mahdollisen uskottomuuden ajattelu, näyttöjen ja todisteiden hakeminen sekä vaatimukset kertoa totuuksia.

Yksi tärkeimpiä normaalin ja sairaalloisen mustasukkaisuuden eroja on tavassa suhtautua tilanteeseen ja sen aiheuttamiin tunteisiin. Psyykkisesti terve ja tasapainoinen ihminen pyrkii petetyksikin tultuaan mahdollisimman pian korjaamaan tämän itsetuntonsa kolauksen. Sairaalloisesti mustasukkainen sen sijaan jää pyörittämään mielikuvia loukkauksesta ja epäilee jatkuvasti kumppania, syyttää ja haluaa tietää yksityiskohtaisesti mitä on tapahtunut – vaikka mitään ei olisi tapahtunut. Sairaalloisena mustasukkaisuutta voidaan pitää, kun siitä aiheutuu kumppanille ja mustasukkaiselle itselle huomattavaa kärsimystä, tuskaa ja esimerkiksi unettomuutta, keskittymiskyvyttömyyttä ja masentuneisuutta. Sairaalloisesti mustasukkainen ei voi laskea leikkiä omasta käyttäytymisestään.


Väkivalta ja mustasukkaisuus

Aggressiivisuus on mustasukkaisuuden tavallisin ilmentymä. Aggressiiviseen käyttäytymiseen kuuluu kaikki haukkumisesta fyysiseen väkivaltaan asti. Väkivaltaa tai sen uhkaa voi esiintyä esimerkiksi uskottomuuden tunnustuksia tiukattaessa. Väkivallan avulla yritetään pitää yllä omia toiveita kaikkivoipaisuudesta ja toisen täydellisestä hallitsemisesta. Mustasukkaisen henkilön aggressiivisuus voi näkyä myös itsetuhoisena käyttäytymisenä.

Mustasukkaisuus on keskeinen motiivi myös pari- ja lähisuhdeväkivallassa. Monet yrittävät salata mustasukkaisuutensa. Salaamisen epäonnistumiset näkyvät joskus aggressiivisina kohtauksina juhlissa tai ulkosalla. Perheen lapsia tällaiset kohtaukset voivat järkyttää pahasti.

Selviytymiskeinoja

• Oman mustasukkaisuuden myöntäminen ja kyky sekä mahdollisuus keskustella siitä.
• Mustasukkaisuutta aiheuttavien tunteiden ja tilanteiden uudelleen arvioimisen taito. Kyky alentaa aikaisemmin tavoiteltavana pitämänsä asian arvoa.
• Kyky kuvitella, ettei toinen nauti tai saa toiminnastaan itselleen etua, joka aikaisemmin näytti tavoittelemisen arvoiselta. Jos toinen ei nauti - ei itsellä ole aihetta olla mustasukkainen.
• Oman hyvinvoinnin ylläpitäminen. Kun tuntee itsensä hyvinvoivaksi voi harvemmin tuntea itseään mustasukkaiseksi. Masentunut ja itseensä tyytymätön tuntee itsensä helpommin mustasukkaiseksi.
• Itsevarmuuden ja suhteen turvallisuuden lisääntyminen vähentää mustasukkaisuutta. Pariskunnan avoimempi kommunikaatio auttaa ymmärtämään paremmin toista, toisen tarpeita ja tunteita sekä selventää asioita ja korjaa väärinkäsityksiä.
• Parisuhteeseen liittyvien epärealististen mielikuvien muuttaminen.
• Vaikea-asteinen sairaalloinen mustasukkaisuus voi edellyttää pitkäaikaista yksilöterapiaa ja lääkehoitoa.

Mustasukkaisuuden alkuperän määrittelyä

• Jompikumpi ei halua rakastua tai ei ole rakastunut
• Mustasukkainen heijastaa omia uskottomuusfantasioitaan puolisoonsa.
• Mustasukkaisuus on osa parisuhteen valtapeliä, jossa enemmän pettämismahdollisuuksia saaneella on enemmän valtaa suhteessa.
• Psykoanalyyttisen kirjallisuuden mukaan sairaalloisessa mustasukkaisuudessa on yhtenä taustasyynä oidipaalinen konflikti, mutta myös sitä edeltävillä kokemuksilla ja narsistisilla ongelmilla on merkitystä mustasukkaisuusoireiden syntyyn.
• Kehityspsykologit väittävät mustasukkaisuuden juurten olevan sisarusten välisessä kilpailussa.

Lähteet:
Kontula Osmo ja Koskela Kaj: Mustasukkaisuus ja terveys, Sosiaali- ja Terveyshallitus, Raportteja 14/1991.
Lenneer-Axelson Barbro: Rakkaus, 1980.