Perheväkivaltaan liittyvä lainsäädäntö
Rikoslaki
Seksuaalirikoslaki
Oikeusavustaja valtion varoista
Lähestymiskielto
Lastensuojelulaki
Muu perheväkivaltaan liittyvä lainsäädäntö
Rikoslaki
Pahoinpitely yksityisellä paikalla - myös kotona - tuli virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi 1.9.1995. Lain tarkoitus on, että kotona tapahtuviin väkivaltarikoksiin suhtaudutaan samalla vakavuudella ja samoilla rikosoikeudellisilla seuraamuksilla kuin muihinkin väkivaltarikoksiin. Yhteiskunta haluaa puuttua perheväkivaltaan ja kotiin hälytetty poliisipartio tekee rikosilmoituksen tapahtuneesta väkivaltatilanteesta. Pahoinpitelyn yritys on myös rangaistava teko.
Laki jakaa pahoinpitelyt kolmeen ryhmään:
1. Lievä pahoinpitely
2. Pahoinpitely
3. Törkeä pahoinpitely
Pahoinpitelyn aste arvioidaan vammojen, rikoksen tekotavan ja sen aiheuttaman henkisen kärsimyksen perusteella. Lievä pahoinpitely on asianomistajarikos. Asianomistajarikos tarkoittaa sitä, että uhrin on vaadittava tekijälle rangaistusta rikoksesta, jotta rikoksen tutkinta alkaisi. Pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia. Pahoinpitelyiden ja törkeiden pahoinpitelyiden osalta poliisin tekemän esitutkinnan tulokset annetaan syyttäjälle syyteharkintaan. Törkeä pahoinpitely johtaa aina oikeuskäsittelyyn.
Lievästä pahoinpitelystä rikosilmoitus on tehtävä vuoden kuluessa, pahoinpitelystä rikosilmoitus on tehtävä viiden vuoden kuluessa ja törkeästä pahoinpitelystä rikosilmoitus on tehtävä kahdenkymmenen vuoden kuluessa tapahtuneesta.
Alle 15-vuotiaaseen kohdistunut pahoinpitely on aina virallisen syytteen alainen rikos.
Asianomaisella on oikeus ottaa sekä kuulusteluihin että mahdolliseen oikeuskäsittelyyn rinnalleen tukihenkilö. Jos tuttavapiiristä ei löydy ketään sopivaa, tukihenkilöä voi kysyä esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä.
Linkki: Poliisin ohjeet pahoinpitelyn uhrille
Seksuaalirikoslaki
Raiskaus avioliitossa on kriminalisoitu Suomessa vuonna 1994. Aviosuhde ei anna oikeutta loukata toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Seksuaalirikoksen yritys on myös rangaistava teko.
Seksuaalirikoslaki rikoslain 20 luvussa määrittää seuraavat rikosnimikkeet:
1. Raiskaus
2. Törkeä raiskaus
3. Pakottaminen sukupuoliyhteyteen
4. Pakottaminen seksuaaliseen tekoon
5. Seksuaalinen hyväksikäyttö
Sukupuoliyhteyteen tai seksuaaliseen tekoon pakottaminen ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat pääsääntöisesti asianomistajarikoksia, joissa uhrin on tehtävä rikosilmoitus ja vaadittava epäillylle rangaistusta. Raiskaus ja törkeä raiskaus ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia.
Seksuaalirikoslaki jakaa lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset kahteen ryhmään:
1. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
2. Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö tarkoittaa sukupuoliyhteyttä alle 16-vuotiaan kanssa (alle 18-vuotiaan jos tekijä on lapsen vanhempi tai muu läheinen) tai muulla tavoin suoritettua seksuaalista tekoa tai seksuaaliseen tekoon ryhtymään saamista. Törkeän seksuaalisen hyväksikäytön määrittävät seuraukset, tekotapa ja tekijän erityinen asema lapsen elämässä. Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat aina virallisen syytteen alaisia.
Virallisen syytteen alaisten seksuaalirikosten vanhentumisajat ovat pääsääntöisesti 10 tai 20 vuotta.
Linkki: Poliisin ohjeet raiskauksen uhrille
Raiskauksen uhrille antaa apua mm. Tukinainen , Rikosuhripäivystys ja Väestöliitto.
Oikeusavustaja valtion varoista väkivalta- ja seksuaalirikoksissa
Tuomioistuin voi myöntää rikoksen uhrille oikeusavustajan esitutkintaan ja oikeudenkäyntiin uhrin tuloista riippumatta, kun kyseessä on syyttäjän ajama rikosasia (ei lievä pahoinpitely):
• seksuaalirikos
• läheisen ihmisen tekemä väkivalta
• muu henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvasta rikos.
Avustajan palkkion maksaa näissä tapauksissa valtio. Avustaja voi olla kuka tahansa yksityinen asianajaja tai muu lakimies, joka hankkii avustajamääräyksen tuomioistuimelta.
Lähestymiskielto
Lähestymiskielto tarkoittaa, että häiriköivää henkilöä voidaan kieltää ottamasta yhteyttä häirinnän kohteeseen hengen, vapauden tai rauhan suojaamiseksi. Lähestymiskiellon rikkomisen rangaistuksena on sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta.
Lähestymiskieltoa haetaan joko poliisilta tai suoraan käräjäoikeudelta, joko suullisesti tai kirjallisesti. Lähestymiskieltohakemukset käsitellään aina kiireellisinä ja jos suojan tarve on välitön, lähestymiskielto voidaan määrätä väliaikaisena. Väliaikainen kielto on voimassa kunnes asia on käsitelty käräjäoikeudessa. Lähestymiskielto on voimassa käräjäoikeuden määräämän ajan, kuitenkin enintään vuoden kerrallaan.
Lähestymiskiellon hakemista varten kannattaa hankkia todistusaineistoa, esimerkiksi lääkärinlausunto, ulkopuolisia todistajia tai säilyttää uhkausviestejä.
Lähestymiskiellon rikkomisesta tulee tehdä rikosilmoitus ja esittää mahdollinen todistusaineisto.
Perusmuotoinen lähestymiskielto kieltää yhteydenotot, yhteydenoton yritykset, seurannan ja tarkkailun. Laajennettu lähestymiskielto kieltää myös oleskelun jollakin suojattavan elämään liittyvällä erikseen määrätyllä alueella.
Aloitteen lähestymiskiellon määräämiseksi voi tehdä asianosaisen lisäksi poliisi, syyttäjä tai sosiaaliviranomainen.
Lakiin lähestymiskiellosta tuli lisäys vuoden 2005 alusta. Laki Perheen sisäisestä lähestymiskiellosta koskee samassa osoitteessa asuvia perheen jäseniä. Perheen sisäisen lähestymiskiellon määräämisen edellytykset ovat tiukemmat kuin tavalliseen lähestymiskiellon. Edellytyksenä myöntämiselle on mm. todennäköisyys siitä, että kiellon määräämättä jättäminen johtaisi henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaan rikokseen.
Linkki: Poliisin ohjeita lähestymiskieltoa hakevalle
Asianomaisella on oikeus ottaa sekä kuulusteluihin että mahdolliseen oikeuskäsittelyyn rinnalleen tukihenkilö. Jos tuttavapiiristä ei löydy ketään sopivaa, tukihenkilöä voi kysyä esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä.
Lastensuojelulaki
Lastensuojelulain mukaan lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen - siihen ei kuulu väkivalta. Lapsella on kaikissa tilanteissa etusija erityiseen suojeluun.
Laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta kielletään lapsen alistaminen, ruumiillinen kurittaminen ja muulla tavoin loukkaavasti kohteleminen.
Jokaisella kansalaisella on oikeus tehdä ilmoitus lapsiin kohdistuvista laiminlyönneistä, vaaroista, heitteillejätöistä tai pahoinpitelyistä. Lastensuojelulaki velvoittaa erityisesti virkaa tai julkista tointa hoitavia työntekijöitä tekemään sosiaaliviranomaisille ilmoituksen perhe- tai yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta.
Muu perheväkivaltaan liittyvä lainsäädäntö
Perheväkivaltatilanteisiin liittyy usein esimerkiksi vahingonteko tai eläinsuojelurikos. Vahingonteossa hävitetään, turmellaan tai kätketään omaisuutta. Lemmikkieläimen pahoinpitely, kärsimyksen, kivun tai tuskan aiheuttaminen eläimelle sekä lemmikkieläimen jättäminen vaille tarpeellista hoitoa tai ravintoa on eläinsuojelurikos.
Linkki: Poliisin pari- ja perheväkivallan torjuntaan liittyvä lainsäädäntö
HYÖDYLLISTÄ TIETOA:
Oikeusministeriön Jos joudut rikoksen uhriksi esite (eri kieliversiot)
Oikeusministeriön Tietoa oikeusavusta esite (eri kieliversiot)
Oikeuslaitoksen infopaketti Yleinen oikeusapu
Maksuton juristipäivystys lähisuhdeväkivaltaa kokeneille perjantaisin klo 9 - 17 puh.
0800 - 97895 (Lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden oikeudelliset palvelut –projekti, joka on Tukinainen ry:n ja Ensi- ja turvakotien liiton yhteishanke).
|
