Mistä apua lapsille ja nuorille Mistä apua naiselle Mistä apua miehelle Turvakodit Neuvonta







 





Vuonna 2008 Nettiturvakodin toimintaa tukee:



Traumatisoiva kokemus


Traumatisoiva tapahtuma on mikä tahansa ihmisen kokema uhkaava tilanne, joka aiheuttaa voimakkaita, normaalia elämää häiritseviä reaktioita. Tuntemukset voivat kestää muutamasta tunnista muutamaan vuorokauteen.

Perheväkivalta toistuvana traumatisoivana tapahtumana voi aiheuttaa väkivallan kohteelle ja väkivallan näkijälle samankaltaisen kokemuksen. Silloin ihminen jää kiinni tapahtuneeseen ja elää sitä yhä uudestaan ajatuksissaan, tunteissaan ja mielikuvissaan. Toistunut trauma voi johtaa pysyvään persoonallisuuden muutokseen. Sen oireita ovat esimerkiksi:


Tunteiden hallinta vaikeutuu ja voi seurata kohtuutonta vihaa, ärtyisyyttä, kiukkua, aggressiivisuutta ja hysteriaa. Seurauksena voi olla myös itsetuhoisuutta, päihteiden käyttöä, korostunutta riskinottoa ja vaikeutta seksuaalisuhteen säätelyssä.

Havainnointikyky ja toimintakyky muuttuvat
Kokija voi menettää muistikuvansa tapahtuneesta, dissosioida itsensä henkisesti pois paikalta vaikka on ollut fyysisesti läsnä tai on voinut tuntea olleensa itsensä ulko- tai yläpuolella tapahtuman aikana. Asianomaisen toimintakyky voi lamaantua ja voi esiintyä paniikinomaista ahdistusta tai kiihtymystä ja yliaktiivisuutta. Trauma heikentää aikuisen työkykyä ja lapsen tai nuoren koulusuoriutumista.

Keskittymiskyky heikkenee, mielenkiinto ulkopuolisiin asioihin vähentyy ja esiintyy tarkkaavaisuusongelmia. Lapsilla on oppimisvaikeuksia. Kokija on ikään kuin hälytysvalmiudessa odottamassa seuraavaa väkivaltaista tapahtumaa.

Muutokset minäkäsityksessä ja pahoinpitelijään suhtautumisessa.
Väkivallan kohde voi syyttää itseään väkivallasta ja kokea ansainneensa sen. Lapsi voi syyttää itseään väkivallasta ja siitä, ettei ole pystynyt estämään väkivaltaa kotona. Asianomainen kokee ettei pysty mihinkään eikä saa mitään hyvää aikaan. Hän alkaa mitätöidä itseään ja häpeää tapahtunutta. Hän kokee, että väkivallan käyttö oli oikeutettua siinä tilanteessa ja niin piti tehdä. Kokija alkaa ihannoida väkivallan tekijää tai ajatella hänen vahingoittamistaan. Lapsi voi esimerkiksi alkaa käyttäytyä väkivaltaisesti äitiään kohtaan.

Muutokset ihmissuhteissa. Kun on vaikea kontrolloida omia tunteitaan, tulee ongelmia myös sosiaalisissa suhteissa. Asianomainen välttelee tapahtuneesta muistuttavia paikkoja, ihmisiä ja keskusteluja. Hän ei luota muihin ihmisiin eikä pysty hienojakoisesti erottelemaan toisten tunteita (esim. ärtyneisyys, viha tai säikähdys), vaan tulkitsee kaiken vihaksi itseä kohtaan. "Kaksoisuhriutuminen" syntyy, kun ulkopuoliset ihmiset tekevät väkivallan kohteelle pahaa pitämällä tätä väkivallan takia muuttuneen käytöksensä vuoksi itse syyllisenä väkivaltaan.

Koko maailmankuva saattaa muuttua.
Kokija ei usko oikeudenmukaisuuteen maailmassa eikä usko tulevaisuudessa olevan mitään hyvää. Omassa elämässä ei ole myöskään mitään hyvää odotettavissa. Aiemmat hyvät uskomukset osoittautuvat vääriksi ja muuttuvat kielteisiksi.

Psyykkinen kokemus voi aiheuttaa myös fyysisiä oireita:
heikkouden tunnetta, voimattomuutta, unettomuutta, terveyden heikkenemistä, puristavaa tunnetta rinnassa, hengitysvaikeuksia, sydämen tykytystä, ruokahaluttomuutta, vatsakipuja, särkyjä jne.


Lisää tietoa traumoista traumaterapiakeskuksen internet-sivuilta www.traumaterapiakeskus.com/trauma.htm
Traumaterapiakeskuksen itsehoito-ohjeita www.traumaterapiakeskus.com/itsehoito.htm
Copyright 2007 Ensi- ja turvakotien liitto ry. WWW-toteutus Sitefactory Oy, powered by SiteCore.