Väkivalta ei katoa vaikenemalla
Oletko huolissasi omasta käytöksestäsi? Meneekö sinulla pinna helposti? Oletko käyttäytynyt uhkaavasti tai väkivaltaisesti läheisiäsi kohtaan?
Olet ehkä säikähtänyt omaa väkivaltaisuuttasi ja tuntenut siitä häpeää jälkeenpäin. Et ehkä tunnista itseäsi omasta käytöksestäsi. Voi myös olla, että yritätä joskus vähentää häpeän tunnettasi siirtämällä vastuuta tapahtuneesta uhrin syyksi tai yrittämällä tulkita väkivaltaisia tekoja sattumaksi. Voi myös olla, että olet oppinut aiemmin elämässäsi toimintamalleja, jotka altistavat väkivallan käytölle.
Hyvä, että olet lähtenyt hakemaan apua ja muuttamaan tilannetta. Näiltä sivulta löytyvien ohjeiden ja neuvojen avulla voit arvioida omaa tilannettasi sekä löytää apua. Voit myös tulla juttelemaan Nettiturvakodin chattiin. Löydät chatit sivun oikeasta alareunasta.
Jos omat keinosi eivät riitä tilanteen muuttamiseen, hae ammattiapua. Vaikka puhuminen pelottaisi, kannattaa siitä lähteä liikkeelle. Mitä aikaisemmin selvität tilannetta, sitä parempi.
Apua väkivaltaa käyttäville
Ensi- ja turvakotien liiton yhdistykset tarjoavat apua väkivaltaa käyttäneille tai sen käytöstä huolissaan oleville. Avopalveluiden yhteystiedot löydät täältä.
Maria-Akatemian ylläpitämä Naisenvakivalta.fi tarjoaa verkkoapua naisen väkivaltaisuuteen. Tukimuotojamme ovat chat, tietopankki, ohjatut vertaisryhmät ja videokeskustelut.
Lisätietoja
Oletko huolissasi omasta käyttäytymisestä? Mietitkö oletko käyttäytynyt väkivaltaisesti kumppaniasi tai lapsiasi kohtaan? Tee Olenko käyttäytynyt väkivaltaisesti -testi. Testi antaa viitteitä siitä, kuinka vakavaa käyttämäsi väkivalta on sekä arvioi väkivallan riskiä sen kohteelle.
Mietitkö, onko elämäntilanteesi tavallista alttiimpi väkivallalle? Lue artikkeli, jossa kuvataan yleisimpiä väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyviä elämäntilanteita.
Huudatko tai oletko kovakourainen lapsiasi kohtaan?
Tarkempaa ulkopuolista arviota ja henkilökohtaista palautetta tilanteeseesi on mahdollista saada Nettiturvakodin chatissa. Chatissä kanssasi keskustelee väkivaltatyön ammattilainen.
Voit myös olla yhteydessä Ensi- ja turvakotien liiton yhdistysten Jussi-työn® ja muihin väkivallan tekijöiden kanssa työskenteleviin ammattilaisiin.
Myönnä toimineesi väärin. Älä kiellä tekoasi, älä syytä käyttäytymisestäsi muita, älä selittele tekoa tekemättömäksi. Olet vastuussa omista teoistasi ja kumppanisi on vastuussa omistaan.
Ymmärrä tekosi vaikutukset. Väkivaltaisesta käyttäytymisestä aiheutuu perheellesi ja jokaiselle perheenjäsenelle monenlaisia kielteisiä seurauksia. Lue lisää väkivallan traumatisoivasta vaikutuksesta ja miten perheväkivalta vaikuttaa lapseen.
Ole pahoillasi. Pyydä anteeksi. Älä ole välinpitämätön. Esitä pahoittelusi kumppanillesi ja lapsillesi. Osoita halusi korvata tekosi. Muista, että vaikka pyydät anteeksi, et voi vaatia anteeksi antamista. Kumppanisi voi mahdollisesti antaa anteeksi, kun kokee riittävää turvallisuutta suhteessa.
Tiedosta taipumuksesi toimia väkivaltaisesti. Väkivaltaisen käyttäytymisen toistumisen riski on suuri. Opettele toimimaan toisin näissä tilanteissa. Lue lisää itsehillinnän keinoista ja tee itsellesi turvasuunnitelma.
Tee jotain konkreettista väkivallan lopettamiseksi. Puhu asiasta, kysy neuvoa, hae apua.
Jos sinulla on lapsia, harkitse ammattiavun hakemista lapsille. Lapset tietävät lähes aina väkivallasta ja kärsivät siitä, vaikkei se kohdistuisi suoraan heihin. Auta lastasi: puhu asiasta heidän kanssaan, kuuntele heidän ajatuksiaan ja tunteitaan.
Näihin kohtiin tutustumalla voit oppia auttamaan itseäsi ja perhettäsi välttämään väkivaltatilanteita jatkossa. Tutustu myös itsehillintätehtävään, jotta löydät keinoja vaikeiden tilanteiden ja itsesi hallintaan. Voit myös tehdä oman turvasuunnitelmasi.
Opi ennakoimaan. Paras tapa välttää väkivaltatilanteita on ennakoida ne ja suunnitella etukäteen, miten toimia, jotta pahoinpitelyä ei tapahtuisi.
Opettele tunnistamaan itsessäsi niitä merkkejä ja tunteita, jotka edeltävät väkivaltaa. Toimi ajoissa toisin. Sano esimerkiksi, ettet halua tilanteen päättyvän väkivaltaan ja lähde sovitusti pois joksikin aikaa. Kun huomaat olevasi tilanteessa, jossa olet aiemmin alkanut käyttäytynyt väkivaltaisesti, kiinnitä huomiosi omaan kehoosi ja käyttäytymiseesi.
Opettele hallitsemaan itseäsi. Hallitse kiihtymystäsi, hengitä syvään ja rauhallisesti palleaa käyttäen ja keskity positiivisiin ajatuksiin kuten ”osaan toimia järkevästi tässä tilanteessa”. Istu alas ja laita jalkapohjat tukevasti maata tai lattiaa vasten. Istuessaan harvoin pahoinpitelee ketään. Puhu rauhallisesti, älä huuda. Pysyttele tarpeeksi etäällä kumppanistasi, vähintään käsivarren mitan päässä.
Lopeta mahdollinen päihteiden käyttö. Jos väkivaltaa esiintyy ainoastaan päihtyneenä, kannattaa miettiä myös oman päihteiden käytön rajoittamista. Tietoa päihteistä ja riippuvuuksista löydät Päihdelinkistä.
Tee sopimus puolisosi kanssa siitä, miten toimitte uhkaavassa tilanteessa. On hyvä sopia perheen kanssa etukäteen, miten toimitaan ja mitä seuraa, jos väkivaltaa esiintyy. Soitetaanko poliisit, kerrotaanko sukulaisille, otetaanko yhteyttä johonkin auttamistahoon, muutetaanko erilleen?
Juttele asiasta läheisen kanssa. Onko sinulla ystävä, läheinen tai joku muu, jolle voisit kertoa asiasta ja joka voisi tukea sinua väkivaltatilanteiden välttämisessä?
Joskus omat keinot eivät riitä ja silloin täytyy etsiä ammattiapua. Yhteystietoja löydät avopalveluiden yhteystiedot -sivustolta.
Onko sinulla tarve tietää mitä ex-kumppanisi tekee tai kenen kanssa hän viettää aikaansa?
Vainoamisella tarkoitetaan toistuvaa, ei toivottua yhteyden ottamista, seuraamista, tarkkailua ja uhkaamista, joka on omiaan aiheuttamaan kohteessa pelkoa ja ahdistusta. Vainoaminen on rikos (RL257a), josta enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Myös digitaalinen vaino eli vainoaminen esimerkiksi matkapuhelinten, tietokoneiden, sosiaalisen median ja paikannusteknologian avulla on rikos.
Parisuhdevainoaminen käynnistyy usein erotilanteissa tai eron uhatessa, jos suhteessa jätetty ei pysty sopeutumaan muutokseen tai hän haluaa kostaa ex-puolisolle. Erotilanteet ovat vaikeita kaikille osapuolille, ja myös vainoaminen koskettaa raskaalla tavalla kaikkia osapuolia. Uhrin lisäksi kärsijöitä ovat aina lapset, sekä vainoaja itse. Vainoajan elämä kapeutuu, sosiaaliset suhteet ja työ kärsivät, energia valuu epätoivoon ja pakonomaiseen toimintaan. Suhde lapsiin kärsii ja turvallisuuden vaarantuessa suhde lapsiin katkeaa yleensä kokonaan. Vainoaminen voi kärjistyä fyysiseksi väkivallaksi, jopa henkeä uhkaavaksi ja vainoajan itsemurhariski kohoaa merkittävästi.
Apua kannattaa hakea ajoissa! Lisätietoja voit lukea parisuhdevainoon kohdistuvan Tukikeskus Varjon sivuilta.
- Kokevatko läheisesi turvattomuutta kanssasi?
- Pelkäätkö satuttavasi läheistäsi henkisesti tai fyysisesti?
- Oletko käyttänyt jotain väkivallan muotoa läheistäsi kohtaan?
- Herättääkö parisuhteen päättyminen sinussa häpeää,
mustasukkaisuutta tai vihaa?
Sinulla on mahdollisuus valita väkivallaton elämä ja olla turvallinen läheisillesi. Jos tunnistat itsessäsi merkkejä väkivaltaisesta käyttäytymisestä, hae apua matalalla kynnyksellä. Turvallisille raiteille
-lähisuhdeväkivallan katkaisuohjelman mukainen työskentely tarjoaa sinulle apua matkalla kohti väkivallattomuutta.
Turvallisille raiteille -lähisuhdeväkivallan katkaisuohjelma sopii sinulle, jos pelkäät käyttäväsi tai olet käyttänyt väkivaltaa läheisessä ihmissuhteessa. Työskentelyssä voit käsitellä omaa väkivalataisuuttasi luottamuksellisesti ja saat keinoja toimia turvallisesti.
Kysy lisää sinua lähimmästä väkivaltatyön avopalvelusta.