Testit

Mietityttääkö sinua oma tai läheisesi tilanne? Oleko miettinyt onko suhteessasi väkivaltaa? Oletko huolestuntu omasta käytöksestäsi? Tälle sivustolle on koottu erilaisia testejä ja listoja, joiden avulla voit pohtia omaa tilannettasi.

Joskus vaikeiden asioiden miettiminen voi herättää vaikeitakin tunteita. Voi olla hyvä, että mietit etukäteen kenelle voit jutella testin tuloksista tai testin herättämistä ajatuksista. Voit myös tulla juttelemaan chattiin.

 

Onko suhteessani väkivaltaa? – Testin avulla voit arvioida kokemaasi väkivaltaa ja sen vakavuutta.

Olenko käyttäytynyt väkivaltaisesti?– testi antaa tietoa väkivaltaisesta käyttäytymisestä ja sen riskistä elämässäsi.

Onko suhteessani taloudellista väkivaltaa? -testin avulla voit arvioida onko suhteessasi taloudellista väkivaltaa.

Turvallisuustesti nuorelle -testi auttaa tunnistamaan väkivaltaa ja haastaa miettimään turvallisuutta läheisissä suhteissa.

Ystävä hädässä tunnetaan -testi kertoo sinulle millainen auttaja olet, kun ystävällä on huolia.

Seksimaisteri – seksuaalisuuden kuuluu olla voimavara ja iloinen asia. Seksimaisteri kunnioittaa itseään ja kumppania. Testaa!

Rakkausmaisteri – rakkausmaisteri kunnioittaa kumppanin rajoja ja yksityisyyttä. Testaa!

Malttimaisteri – malttimaisteri pysyy turvallisena aikuisena lapselleen vaikka pinna kiristyykin välillä. Testaa!

Tehtävät

Oman elämän muuttaminen väkivaltaisessa suhteessa edellyttää tietoa ja rohkeutta.

Sinusta voi tuntua nyt vaikealta ajatella, että hallitsisit omaa elämääsi, mutta se on mahdollista. Muista, että sinä itse päätät, missä rajasi kulkevat. Sinä ratkaiset, kerrotko väkivallasta läheiselle, haetko tilanteeseen apua tai päätätkö erota. Jos sinulla on tunne, että voimavarasi eivät riitä, harkitse itsellesi avun ja tuen hakemista.

Jokaisella on asioita, jotka ilahduttavat, tuovat energiaa ja auttavat selviytymään. Ne voivat liittyä lapsiin, luontoon, ystäviin ja harrastuksiin. Vaikeassa elämäntilanteessa omien voimavarojen vahvistaminen ei kuitenkaan usein ole päällimmäisenä tarpeena. Oman hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta on silti tärkeää tehdä asioita, joista nautit.

  • Aloita oman voimavarapankkisi täyttäminen listaamalla paperille asioita, jotka tuovat sinulle iloa. Kirjoita ylös kaikki, pieniltäkin tuntuvat asiat.

Jos haluat miettiä ja konkretisoida itsellesi, mitä haluat elämältäsi ja mitä voit tehdä sen saavuttamiseksi, tee alla oleva elämänhallintatehtävä. Omien toiveiden ja tavoitteiden kirjoittaminen tai puhuminen ääneen selkeyttää niitä ja tekee niistä todellisia.

  • Kysy ensin itseltäsi miten voit.
  • Mihin asioihin olet elämässäsi tyytyväinen ja mihin et.
  • Jos koet, ettet voi hyvin, kysy, miten haluaisit asioiden olevan. Kysy tämän jälkeen itseltäsi, miten voit saavuttaa tällaisen tilanteen tai elämän.
  • Tee itsellesi ja elämällesi näiden vastausten pohjalta konkreettinen tavoite. Mieti, millaista elämää haluat elää esimerkiksi kolmen vuoden kuluttua. Tee tavoitteesta sinulle hyvä, iloa ja energiaa tuova ja sellainen, johon uskot.
  • Nyt matka alkaa. Mieti, mistä se kannattaa aloittaa. Mikä olisi pienin askel eteenpäin? Vai oletko ehkä jo ottanut sen? Mitä on hyvä tehdä seuraavaksi?
  • Mieti, mistä saat voimaa, hyvää mieltä ja ja mikä auttaa vaikeissa tilanteissa. Ideoi, miten voit saada enemmän, helpommin tai useammin tätä elinvoimaa.
  • Voit pohtia, keneltä voit saada tukea tavoitteittesi saavuttamisessa?
  • Elämänmuutoksessa joutuu yleensä myös luopumaan jostain tärkeästä. Mieti, mistä sinä joudut luopumaan saavuttaaksesi tavoitteesi ja mitä voit saada näiden asioiden tilalle.
  • Kun tavoitteesi on sinulle selkeä ja olet alkanut ottaa askeleita sitä kohti, huomaat hallitsevasi elämääsi enemmän ja kulkevasi haluamaasi suuntaan. Näet, että tulevaisuudessa on mahdollisuuksia ja voit vaikuttaa siihen, millainen se on.

Tehtävän tavoite on muistuttaa sinua siitä, minkä jo osaat. Saat käyttöösi keinoja, joita olet jo aiemmin menestyksekkäästi soveltanut, mutta jotka kenties välillä ovat päässeet unohtumaan. Näin voit tulevaisuudessa paremmin hallita itseäsi ja selviytyä riskitilanteista.

Palauta mieleesi tilanne, jossa olit lähellä lyödä, mutta jossa kuitenkin pysyit itsellesi asettamissasi rajoissa tai tavoitteessa – tai sellainen kerta, jolloin mieli teki käyttäytyä väkivaltaisesti, mutta toimit kuitenkin toisin.

Kirjoita tilanne itsellesi muistiin ja säilytä se. Tarinassa on hyvä olla seuraavia asioita:

  • Koska se tapahtui?
  • Missä paikassa olit?
  • Mitä tapahtui ennen sitä?
  • Mitä ajattelit?
  • Miten itse reagoit tapahtuneeseen, mitä ajattelit ja mitä teit?
  • Kuinka kovasti teki mieli käydä kiinni tai lyödä?
  • Mikä auttoi sinua onnistumaan itsesi hillitsemisessä?
  • Teitkö itse jotain sellaista, joka hyödytti sinua tässä tilanteessa?
  • Tekikö joku muu jotain sellaista, mikä hyödytti sinua tässä tilanteessa?
  • Miten sait voitettua mielijohteen lyödä?
  • Miten kuvittelisit väkivallan muuttaneen tilannetta?

Ota kirjoituksesi säännöllisesti esiin ja käy läpi vastauksiasi. Voit turvautua kirjoittamaasi tekstiin silloin, kun tunnet tilanteen muuttuvan väkivaltaiseksi.

Kaikissa perheissä ja ihmissuhteissa on joskus erimielisyyksiä ja riitoja. Jos perheessäsi tai ihmissuhteessa ei ole hyvä olla, koet itsesi turvattomaksi tai läheisesi käyttäytyy joskus uhkaavasti, asiat eivät ole niin kuin pitäisi.

Tässä on lista asioista, joista turvallinen parisuhde ja perhe muodostuvat. Lue lista ja kysy itseltäsi samalla, toteutuvatko nämä asiat omassa kodissasi ja perheessäsi:

  • Saan olla eri mieltä puolisoni kanssa.
  • Saan suuttua.
  • Meillä voi näyttää kaikenlaisia tunteita.
  • Meillä ei käytetä liikaa päihteitä.
  • Minulla on omia ystäviä.
  • Saan harrastaa.
  • Pystyn vaikuttamaan perheeni taloudellisiin päätöksiin.
  • Saan toteuttaa itseäni ja omia tarpeitani.
  • Voin toteuttaa omaa kulttuuriani ja/tai uskonnollista vakaumustani.
  • Teemme kivoja asioita yhdessä ja meillä on mukavaa.
  • Saan puolisoltani läheisyyttä ja hellyyttä.
  • Meidän parisuhteessa seksi on myönteistä ja meitä toisiimme lähentävää.
  • Saan puolisoltani arvostusta vanhempana ja puolisona.
  • Kotityöt jakautuvat meillä oikeudenmukaisesti.
  • Voin olla kotona oma itseni.
  • Meillä selvitetään ristiriidat ilman väkivaltaa.
  • Puolisoni arvostaa minua ja mielipiteitäni.
  • Voin kertoa tekemisistäni, asioistani ja ajatuksistani.
  • Meillä on yhdessä sovitut perheen pelisäännöt.
  • Voin luottaa siihen, että sopimuksista pidetään kiinni.
  • Puolisoni ei ole minulle uskoton.

Jos koet, että kaikki edelliset asiat toteutuvat, sinulla on turvallinen koti, jossa asiat ovat kunnossa. Kodissasi on hyvä olla. Perheesi voi onnitella itseään – turvallinen perhe on mahtava asia!

Jos koet, etteivät kaikki edelliset asiat ole kunnossa kohdallasi, mieti niitä kohtia. Minkä pitäisi muuttua, jotta sinä ja perheesi kokisi olonsa turvalliseksi? Jos voit, ota asia puheeksi kotonasi, kerro olevasi huolissasi. Jos et voi turvallisin mielin puhua asiasta, hae ulkopuolista apua. Voit myös tulla juttelemaan asiasta Nettiturvakodin chattiin.

Voit lukea lisää turvallisuudesta lähisuhteissa täältä.

Tämän tarkistuslistan avulla voit itse arvioida vanhempiesi toimintaa mahdollisen väkivallan näkökulmasta.

Lue lista läpi ja pohdi, onko vanhempasi käyttänyt mainittuja keinoja kuluneen vuoden aikana, kun teillä on ollut erimielisyyttä tai riitoja. Vanhemmilla ja lapsilla on monia erilaisia tapoja yrittää ratkaista välillään olevia erimielisyyksiä, mutta joskus nämä tilanteet johtavat väkivaltaan tai laiminlyöntiin.

Mikäli huomaat, että vanhempasi ovat väkivaltaisia, etkä voi ottaa asiaa puheeksi heidän kanssaan, voit ottaa yhteyttä erilaisiin apua tarjoaviin palveluihin. Voit myös tulla juttelemaan Nettiturvakodin chattiin.

Mikäli koet olevasi vaarassa juuri nyt, soita hätänumeroon (112).

Rajojen asettaminen 

Vanhempasi

  • Selitti miksi tekemäsi asia on väärin.
  • Ehdotti, että tekisit jotain muuta.
  • Kielsi sinulta jotain mukavia asioita, joita olisit muuten saanut (karkkipäivän, viikkorahat, elokuvat tai jotain vastaavaa).
  • Vähensi oikeuksiasi tai pani sinut kotiarestiin.
  • Pani sinut rauhoittumaan tai lähetti omaan huoneeseesi.

Rajat toimivat sekä vanhempien että lapsen parhaaksi, eikä niiden käyttäminen erimielisyys- ja riitatilanteissa ole väkivaltaa. Rajoja asettamalla vanhempasi muun muassa suojelee sinua, varmistaa turvallisuutesi ja opettaa, mikä elämässä on sallittua ja yleisesti hyväksyttyä ja mikä ei.

Tärkeää olisi, että pystyisitte yhdessä tekemään ratkaisuja hyvässä hengessä. Voit itse pyrkiä omalta osaltasi saamaan aikaan asiallisen ja neuvottelevan ilmapiirin pysymällä rauhallisena.

Henkinen väkivalta

Vanhempasi

  • Murjotti tai kieltäytyi puhumasta asiasta.
  • Haukkui, kiroili tai loukkasi sinua muuten, ei kuitenkaan koskenut fyysisesti.
  • Heitti, löi tai potkaisi suutuksissaan jotakin esinettä (esim. paiskoi ovia).
  • Uhkasi väkivallalla.

Henkisen väkivallan keinot eivät edistä rakentavaa ajatustenvaihtoa eivätkä mahdollista ongelmista neuvottelemista ja sopimista. Väkivallalla uhkaileminen ei ole sallittua.

Olet ehkä huomannut, että esimerkiksi murjottaminen, haukkuminen tai uhkailu saavat aikaan enemmän harmitusta, pahaa oloa ja halua vastustaa kuin halua toteuttaa vanhempien toive. Lapsena tai nuorena sinun voi olla vaikea muuttaa omien vanhempisi tapoja mutta voit yrittää keskustella vanhempiesi kanssa.

Mikäli vanhempasi eivät kykene muuttamaan väkivaltaista käytöstään. Silloin on tärkeää, että puhut jonkun ulkopuolisen ihmisen kanssa, joka voi olla esimerkiksi isovanhempasi, kummisi, koulukuraattori tai -terveydenhoitaja, opettaja tai sosiaalityöntekijä. Voit myös tulla juttelemaan tänne Nettiturvakodin chattiin.

Fyysinen väkivalta

Vanhempasi

  • Töni tai ravisteli sinua vihaisesti.
  • Tukisti sinua.
  • Läimäytti sinua.
  • Antoi sinulle piiskaa.
  • Löi sinua nyrkillä.

Fyysinen väkivalta voi aiheuttaa pahaa mieltä ja turvattomuutta sekä vakavia vammoja. Jos vain toinen vanhemmistasi on väkivaltainen, puhu asiasta ei-väkivaltaisen vanhempasi kanssa. Jos et koe tulevasi kuulluksi, puhu jonkun ulkopuolisen henkilön kanssa, joka voi olla esimerkiksi isovanhempasi, kummisi, koulukuraattori tai -terveydenhoitaja, opettaja tai sosiaalityöntekijä.

Voit myös itse ottaa yhteyttä poliisiin, Rikosuhripäivystykseen tai Lastensuojeluun, jotta saat neuvoja. Apua kannattaa hakea tilanteeseen mahdollisimman pian. Avun yhteystiedot löydät täältä.

Laiminlyönti

Vanhempasi

  • Ovat jättäneet sinut yksin kotiin liian nuorena.
  • Et ole saanut kotonasi tarpeeksi ruokaa.
  • Vaatteistasi ja puhtaudestasi ei ole huolehdittu.
  • Vanhempasi olivat niin humalassa tai huumeissa, etteivät kyenneet huolehtimaan sinusta.
  • Vanhempasi miettivät niin paljon omia ongelmiaan, etteivät kyenneet osoittamaan, että välittävät sinusta.

Laiminlyönti ja kaltoinkohtelu voivat vahingoittaa sinua vakavasti. Jos olet kokenut jotain ylläkuvattuja laiminlyönnin muotoja, kerro asiasta esimerkiksi kouluterveydenhoitajalle, koulukuraattorille, koulupsykologille tai kenelle tahansa turvalliselle aikuiselle. Työntekijöiden tehtävänä on auttaa sinua ja ohjata ja auttaa vanhempiasi huolehtimaan sinusta.

Tämän pohdintatehtävän tarkoituksena on saada sinut miettimään, mitä turvallisuus ja turvattomuus sinulle tarkoittavat.

Olet oman elämäsi asiantuntija, joten sinä tiedät, mitkä tekijät elämässäsi luovat tällä hetkellä turvaa ja mitkä taas turvattomuutta. Jos tunnet elämässäsi tällä hetkellä enemmän turvattomuuden kuin turvallisuuden tunteita, voit samalla miettiä mikä tähän on syynä ja miten voisit toimia, että tilanne muuttuisi turvallisemmaksi. Muista, apua ja tukea on aina mahdollista saada, mikäli turvattomuuden taustalla on perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Mikäli koet olosi tällä hetkellä ahdistuneeksi ja pelokkaaksi, voit pyytää jonkun turvallisen ja luotettavan läheisesi tekemään tätä tehtävää yhdessä kanssasi. Voit myös ottaa yhteyttä väkivaltatyön avopalveluihin tai muihin väkivaltapalveluihin ja pyytää alan ammattilaista käymään näitä kysymyksiä läpi kanssasi.

Turvallisuutta avaavia kysymyksiä

  • Mitä asioita sinulle tulee mieleen lähisuhteen (perhe, parisuhde) turvallisuudesta?
  • Mitä asiat liittyvät mielestäsi lähisuhteen turvallisuuteen?
  • Mikä tai mitkä asiat toivat sinulle omassa lapsuudessasi ja nuoruudessasi turvallisuutta?
  • Mitkä tapahtumat tai hetket ovat tuoneet ja tuovat sinulle erityisesti turvallisuutta lähisuhteissasi?
  • Minkä ajattelet tuovan puolisollesi, lapsillesi, lähipiirillesi (suku, ystävät) turvallisuutta?
  • Kuka ihminen on tai on ollut sinulle tärkeä turvallisuuden tuojana?

Turvattomuutta avaavia kysymyksiä

  • Millaisia turvattomuuden kokemuksia sinulla on ollut?
  • Mihin hetkiin tai tapahtumiin ne ovat liittyneet?
  • Millaisia kykyjä tai taitoja sinulla on, jotka ovat auttaneet sinua saamaan takaisin turvallisuuden tunteesi?
  • Mikä merkitys on ollut puolisollasi, lapsillasi, joillakin ystävilläsi tai sukulaisella turvallisuuden tunteesi
    palauttamisessa?
  • Kenen puoleen ensimmäisenä kääntyisit, jos koet olosi turvattomaksi lähisuhteissasi?

Voit käydä lukemassa lisätietoja Turvallisuus lähisuhteissa -artikkelista. Voit myös pohtia, onko perheesi turvallinen.